Keskustelua salaojista ja keittiötasoista

Jossain vaiheessa havahduin siihen, että illanvietoissa, juhlissa tai niissä avioitumisen vuoksi järjestettävissä tapahtumissa, joissa joukko entuudestaan tuntemattomia ihmisiä kokoontuu, abaut-kolmekymppisten pöydissä puhutaan hämmentävässä määrin talojen perustuksista, keittiöiden pintamateriaaleista, moottoroiduista vuoteista ja sen sellaisista. Eikä tämä edes ole sukupuolisidonnainen aihe, ei: kolmekymppinen ruutupaitainsinöörismies saattaa silmät hehkuen fiilistellä marmoripinnan kiiltoa ja hento nainen kertoa vesieristyksistä niin, kuin olisi ikänsä vedellyt kaakeleita kylpyhuoneisiin. Onko sisustus ja rakentaminen siis syrjäyttänyt smalltalk-aiheena perinteiset matkailun, duunioloista valittamisen ja lapset?

Onneksi nyt voin täysimääräisesti osallistua keskusteluihin. Asiaankuuluvasti remontin tai rakentamisen hankaluudesta ja vastoinkäymisistä kuuluu raportoida mieluusti päivittelevään sävyyn, reilusti liioitellen. Urakoitsija ei koskaan ilmestynyt paikalle ja oli kännissä koko ajan. Ainakin puoli vuotta keitettiin kahvit vessanpönttövedestä. Putkimies kiersi 4 viikon odottamisen jälkeen yhden ruuvin paikoilleen ja laskutti 300 euroa. Remontti-niminen projekti onkin luonteva jatkumo naimisiinmeno- ja lastenhankkimisprojekteille; turvallista extremeä, konttorirottien itsensätoteuttamista. Ja jonka päätteeksi hyvällä onnella lehden kuvaaja ottaa kiiltävän aukeamakuvan keittiöstä, joka avartui olohuoneeseen onnistuneilla värivalinnoilla ja toimittaja raportoi kuinka emäntä tykkää laittaa ruokaa ja isäntä nikkaroida.

Maalasin muuten äsken ikkunasyvennyksen. Liuotinohenteiset maalit vaan sou ovat parempia kuin vesiohenteiset.
Niin ja ehkä jo ensi viikolla pääsemme kotona vessaan ja isäntä kokkaamaan.


Edellisen merkinnän jälkeen on myös tapahtunut sellaisia asioita, että toverit, rakkaat ja rakkaat toverit järjestivät yllätysjuhlat syntymäpäiväni iltana; sain extrakierroksen Helsinkipyörässä, kummallisia lahjoja ja tämä tapahtuma, jos joku oli myös hyväksyttävä (ellei ainoa hyvä) syy tälle. Heh. Onneksi itsensä nolaamisen taito vain kehittyy vanhenemisen myötä. Kiitos paljon kaikille teille.

Kävin myös Ruissalon roktapahtumassa. Jennat ovat nykyään festari-iässä.

Välillä sitä myös saa joitain haaveita toteutettua. Kävin lomalla Venetsian biennaalissa, jonne olen halunnut niin kauan kuin osaan muistaa. Sieltä myös yo. kuva Dmitry Gutovin teoksen palasesta.