Se aika vuodesta

Onneksi olen muodikas



"Tänä vuonna muotia on oma aika, rentous, läheiset ihmiset, lukeminen, hiljaisuus, pako kiireestä - elämä omilla ehdoilla."

Marja Aarnipuro Jadessa 2/2007

Vaikka viime viikko olikin kokolailla ikävä ja tympeä, jotain hyvää: Minulta kysyttiin paperit K18-paikassa! Whooo! Tämä alkaa olla todella harvinaista herkkua. The Silmänympärysvoiteen todistettu teho?

Muuten olen viettänyt kauheen trendikkään viikon: siis lähinnä lepäillyt ja kuitannut univelkoja. Valmistautunut tyttöjen lukupiiriin. Käynyt Kom-teatterissa pohjanmaanostalgoimassa. Selaillut ystävättäreltä saatua naistenlehtipinoa hämmentyneenä. Saanut taas hääkutsun. Yrittänyt löytää gradumotivaation.


Niin, ja miettinyt, että vaikka oma aika on ihan kiva juttu, oma raha ois kans aika p0p. Ideoita työpaikoista otetaan siis vastaan.

Itsestäänselvyyksistä

Kenellekään ei ehkä tule yllätyksenä, että koti, uskonto, isänmaa ei ole koskaan kuulunut käytetyimpiin slouganeihini.

Isänmaallisuus assosioituu mielessäni vähän liian moneen negatiiviseen asiaan. (No esim. Pönötys. Kunniamerkit. Patriootit. Lippulaulu. Teennäisyys. Vaivaantuneisuus. Pilottirotsi. Tosikot. Ala-asteen jokaitsenäisyyspäiväinen ainekirjoitus: "Minun Suomeni tmv", joissa aina kuului esittää tietyt kliseet.)

Nyt kuitenkin täytyy tunnustaa, että liikutuin Kuukausiliitteen Oi maamme-postimerkkikilpailun kuvista. (Säälittävää, eikö totta.) Lähinnä siksi, että kansalaisten albumeista koostetussa otoksessa voi nähdä, miten paljon onkaan viimeisten 50 vuoden aikana tapahtunut. Tarina olisi voinut mennä toisinkin.

Olen fiilistellyt myös Ilkka Taipaleen toimittaman 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta -kirjan parissa. Kirjan esittelemät asiat pitäisi oikeastaan painaa turistipostikortteihin ja kuvata Euroviisujen väliklippeihin. Tässä on niitä asioita, joista minä olen Suomessa ylpeä. Siis onhan mäkihyppy, Koli, Nokia ja Aalto-vaasikin ihan kivoja, mutta välillä jotain suomalaisen kulttuurin tai suomalaisuuden olemuksesta voisi etsiä sellaisistakin asioista kuin maksuton kouluruokailu, äitiyspakkaus ja jokamiehenoikeus.

Niin että on asioita, joita pidämme itsestäänselvyyksinä vaikka ne ovat monesti ainutlaatuisia. Tarina olisi voinut mennä toisinkin.

Hyvät tavat kaunistavat :P

Tarkkaavaisimmat huomasivat, että tästä välistä häipyi ylläpitäjän avustuksella yksi postaus bittiavaruuteen. Postauksien poistelu ei varmaankaan ole hyvän tavan mukaista. Toisaalta, eipä ollut postauskaan hyvän tavan mukainen. Eikä edes hauska. Joten mitäpä sitä säilyttelemään.

No niin! Että mitäpä sitä muuta. Olen miettinyt, että viimeisistä DocMartensseistani alkaa olla 10 vuotta aikaa. Viimeisen vuoden mittaan olen vähän hiplaillut punaisia maihareita kaupoissa. Että olisiko niiden aika taas.

Viimeisin Image kyllä liputtaa Lontoo/pop-muotijutussaan Docmartenssien puolesta. (Saman lehden mäkihyppy/afterski-muotijuttu on muuten aivan kipeän hauska. Vaikka muoti itse jaksaa usein naurattaa, miksi muotijutut naurattavat niin harvoin?)

Jatkan harkintaa.

V-sanan ja P-sanan välttely alkaa olla hankalaa


"Joskus olin siis kylmä, kyyninen ja vihainen nuori — mutta katso, sitten löysin urheilun ja sosialidemokratian!"

Iisakki Kiemunki kotisivuillaan